Lehtileikkeet


Kirmanen Kiteellä vuoden yrittäjäksi 1982

Taavi ja Sirkka Kitee vuoden 1982 yrittäjäksi on valittu Kuljetusliike T Kirmanen Ky. Vuoden yrittäjäpalkinnon vastaanottivat Kiteen Yrittäjät ry:n vuosikokouksessa eilen yrittäjäpariskunta Sirkka ja Taavi Kirmanen. Heidän perheyrityksensä on laajentunut voimakkaasti viimeksi kuluneiden 13 vuoden aikana tapahtuneen Kiteen teollistumisen myötä. Kuljetusliikkeen merkittävimpänä työllistäjiä ovatkin kiteeläiset teollisuuslaitokset ja yritykset.

Uukuniemellä syntynyt ja Kiteelle siirtolaisena tullut Taavi Kirmanen aloitti autoilijana heti varusmiespalveluksesta vapauduttuaan. Vuonna 1950, 22-vuotiaana Kirmanen osti ensimmäisen kuorma-autonsa yhdessä Aarno Tikan kanssa. Alku oli niin kuin kaksi tyhjätaskua voi tehdä, kuvaa niitä aikoja toimitusjohtaja Taavi Kirmanen.

Alkuajat olivat kovaa yrittämistä. Taavi Kirmanen kertoo istuneensa päätoimisesti ratin takana yrittäjätaipaleensa ensimmäiset 20 vuotta. Toinen auto tuli vuonna 1960 ja kolmas vuonna 1969. Tästä vuodesta eli Kiteen teollistumisen alkukynnyksestä, alkoi yrityksen voimakkaampi kehitys.

Vuonna 1977 Kirmasen perheyritys muuttui kommandiittiyhtiöksi. Vuonna 1980 valmistui yritykselle toimipiste korjaamo- ja huoltohalleineen. Varikkohallin suojaan mahtuu yrityksen koko 5 täysperävaunuautoa käsittävä kuljetuskalusto. Hallin rakentamisessa on varauduttu myös toiminnan laajentumiseen.

Parinkymmenen ensimmäisen toimintavuoden aikana kuljetukset käsittivät lähes yksinomaan puuraaka-aineen ajoa. Tänä päivänä kalustosta ainoastaan yksi auto ajaa raakapuuta. Muut kuljettavat kappaletavaraa – kiteeläisten teollisuuslaitosten tuotteita maailmalle.

Kuljetusliike T Kirmanen Ky työllistää 10 henkilöä. Nykyaikaisessa korjaamohallissa suoritetaan kaluston lähes kaikki huolto ja korjaustoimet omalla henkilökunnalla. Kuljetusliikkeen liikevaihto tulee tänä vuonna olemaan 1,5 ja 2 miljoonana markan välillä.

Vuoden yrittäjän valitsijaraati kiinnitti valintaa suorittaessaan huomiota Taavi Kirmasen osoittamaan sitkeään yrittäjähenkeen. Pienestä liikkeelle lähtenyt yritys on laajentanut toimintaansa ja luonut kotikuntaansa pysyviä työpaikkoja. Yritys on rakentanut nykyaikaiset hallitilat ja varikon vaatimukset kirkkaasti täyttävine sosiaalitiloineen.

Vuoden yrittäjän valinnan suorittaa paikkakunnittain paikallisen yrittäjäyhdistyksen, kunnan, Yhdyspankin ja yrittäjien aluejärjestöjen muodostama elin.

Alkuun

Taavi Kirmanen: Terminaali lisäisi palveluja

Taavi ratissa - Tavaraliikenneluvan ja terminaalin avaaminen vaikuttaisi merkittävällä tavalla Kiteen tavaraliikennepalveluihin. Näin sanoo Kiteellä vuoden yrittäjäksi valittu liikennöitsijä Taavi Kirmanen, 54. Yrittäjänä autoalalla Kirmanen on ollut jo vuodesta 1950 lähtien.

Nykyinen Kuljetusliike T. Kirmanen on toiminut vuodesta 1977.

Tavaraterminaalin perustaminen on kiinni linjaliikenneluvasta. Tilat tavaroiden käsittelylle ovat valmiit. Ne sijaitsevat Puhostien varrella Kirmasen kuljetusliikkeen tukikohdassa.

-Tavara-aseman perustaminen on varsin tärkeä asia. Kustannuksiltaan se ei kannata, mikäli yhtiön omat autot eivät saa ajaa terminaalin kautta kulkevia tavaroita. Pelkkä jakelukuljetusten järjestäminen ei yksistään takaa tavara-aseman toiminnan kannattavuutta.

Tavara-aseman avaaminen lisäisi kuljetusliikkeen kalustoa ainakin yhdellä täysperävaunullisella autolla. Lisäksi jakelupuolelle tulisi käyttöön pienempää kalustoa.

-Tämä luonnollisesti antaisi lisää työpaikkoja, sanoo Taavi Kirmanen.

Kirmasen perheyhtiö työllistää tällä hetkellä viisi vierasta työntekijää sekä neljä oman perheen jäsentä. Parhaimmillaan työntekijöitä on ollut palkkalistoilla kymmenen. Kalustoa on viisi täysperävaunullista autoa.

Tämän päivän rahtiliikenteessä Kirmanen mainitsee suurimpana rasitteena polttoaineen hinnan ja kustannuspaineen. Vastaavasti plussaa hänen mukaansa ovat autojen kokonaispainoissa tulleet korotukset, jotka mahdollistavat suurempien tavaramäärien kuljettamisen.

Yleismaailmallinen lama vaikuttaa kuljetusalalla Taavi Kirmasen mukaan eniten puutavaraliikenteeseen.

- Ensi talvi etenkin tulee olemaan vaikea. Puutavaratuotteiden menekkivaikeudet heijastuvat ensimmäisinä juuri kuljetuspuolelle.

Hallinnollisissa tehtävissä Taavi Kirmanen on mm. Kiteen Yrittäjien johtokunnassa, liikennelautakunnassa sekä autoilijoiden johtokunnassa. Hänen harrastuksiinsa kuuluu lenkkeily.

Alkuun

Suomalaiset haluavat Moskovaan ajanmukaisen rekkaterminaalin (1994)

Rekkamiehet Venäjälle säännöllisesti ajavat kuljettajat Paavo Hirvonen (vas.) ja Raimo Tiippana sekä autoa sahatavaran ajoon valmisteleva toimitusjohtaja Jorma Kirmanen toivovat, että Moskovaan saataisiin mahdollisimman pian ajanmukainen turvallinen terminaali.

Kun viime maaliskuussa ammuttiin Moskovassa suomalainen rekka-auton kuljettaja, niin suomalaiset vaativat pikaisia neuvotteluja turvallisuutta lisäävistä toimenpiteistä. Hätä voimistui marraskuussa, kun suomalainen rekka ryöstettiin ja sen kuljettaja katosi. Kuljettaja on yhä kateissa.

Päällimmäiseksi tavoitteeksi on noussut turvallisen ja ajan- mukaisen maaliikenneaseman, niin sanotun Suomi-terminaalin saaminen Moskovaan ja Pietariin, jossa lastit purettaisiin. Jatkojakelu jäisi venäläisille.

Liikenneministeriön ja suomalaisten kuljetusliikkeiden edustajat kävivät viikolla tutustumassa Venäjän liikenneministeriön Moskovasta tarjoamaan kolmeen eri vaihtoehtoon, joissa on jo valmiit rakennukset.

Varustukseltaan paras kohde on Sergijev Posadissa noin 60 kilometrin päässä Moskovasta. Toinen tarjotuista vaihtoehdoista on 70 kilometrin päässä Mitrofmissa. Kolmas sijaitsee lähellä Pietarista tulevaa tietä ja Moskovan päälentokenttää Sheremetjevoa.

Alkuun

Lupia on, keikkaa harvemmin (1999)

Jorma Kirmanen Kiteeläinen Kuljetus Kirmanen Oy on ajanut kuormaa vuodesta 1950 lähtien. Konttien ajaminen Venäjälle loppui jo kolmisen vuotta sitten. Nyt on pudotustaistelu menossa länsirintamalla.

- Sen näki jo silloin, että sillä saralla ei ole tulevaisuutta, sanoo veljensä Markun kanssa isän renkaan jäljissä jatkava Jorma Kirmanen. Satunnaisia ajoja itänaapuriin on ajettu sittemminkin. Kirmanen arvioi, että suomalaiset ajavat parikymmentä prosenttia kaikesta Venäjän ajosta. Sen 80 prosenttia eli kaiken massakuljetuksen hoitavat venäläiset.

- Vilkkaimpina aikoina kävi niin, että suomalaisilta loppuivat matkaluvat kesken. Meilläkin oli sen takia seisokkia. Nyt on lupia, mutta ei ole keikkaa!

Jorma Kirmanen sanoo vietävän määrän pudonneen noin puoleen Venäjän kamppaillessa talousvaikeuksiensa kanssa. Senkin puolen lähettäjät haettavat mieluummin halvalla venäläisfirmalla kuin vievät suomalaiskyydillä. Lähettäjän vastuu loppuu tehtaan portille.

- Palkkakulut on niin eri luokkaa, että meillä ei ole mitään mahiksia. Jos Moskovan reissun markkinahinta ennen oli 10 000 markkaa, on se nyt noin 5 000 markkaa eli venäläinen ajaa vähintään puolet halvemmalla.

- Heillä ei ole enää kalustopulaakaan, kun ovat ostaneet käytettyä länsikalustoa, Kirmanen tietää.

Alkuun

Maantierosvot kuriin hälytinjärjestelmällä (2004)

Kuljetusliike Raimo Stenwallin autot ajavat ulkomaanajoja usealla autolla Espanjaan ja yhdellä Ranskaan. Yhtiön kuljettajat ovat joutuneet usein nykyajan maantierosvojen kanssa tekemisiin, sillä Espanjassa yöpyessään kuljettajat ovat saaneet varkaita kiinni itse teosta useaan kertaan. Vakavin tapaus Espanjassa sattui viime vuonna, kun yhtiön nukkuva kuljettaja huumattiin kaasulla ja tämän jälkeen murtautujat putsasivat hänen koko henkilökohtaisen omaisuutensa. Nyt yhtiö on varautunut mahdollisiin tuleviin hyökkäyksiin asianmukaisilla varusteilla, kun vuoden lopussa viiteen autoon asennettiin NX-4 -kaasuhälyttimet. Hälytin varoittaa hiilimonoksidin eli hään lisäksi tunnetuimmista kaasuista, joita ryöstäjät voisivat käyttää tainnuttamiseen. Kaasulla tainnuttamisessa on olemassa todellinen vaara, jos ryöstäjät jostain syystä jättävät keikan kesken ulkopuolisen häiriön vuoksi, tai eivät pääsekään ohjaamoon. Tällöin käytetty kaasu ei pääse tuulettumaan ja ohjaamoon jäädessään se voi aiheuttaa nukkuvalle kuljettajalle taintumista pahemmat vauriot.

Unen laatu on tärkeä turvallisuustekijä.

Hälyttimien suurin tarkoitus on suojata kuljettajaa ja varmistaa hänelle asianmukainen lepoaika, joka on myös liikenneturvallisuuden kannalta tärkeää. Sillä yöllisen hyökkäyksen uhriksi joutunut kuljettaja on vaarassa menettää pitkäksi aikaa kykynsä vajota autossa nukkuessaan eniten aivoja lepuuttavaan syvää REM-uneen. Pintaunessa ei saa samaa lepoa kuin syvään uneen vaipuessaan, joten varuillaan olevan nukkujan pintauni kasvattaa myös rattiin nukahtamisen vaaraa. Normaali yöuni koostuu noin viidestä 70-90 minuutin unijaksosta, joissa on kevyempiä ja syvempiä univaiheita. Erityisen merkityksellistä mielenterveyden kannalta on unennäkövaihe eli REM-uni (Rapid Eye Movements). REM-unta edeltää kuitenkin kuusi eri univaihetta, joten REM-uneen pääseminen edellyttää riittävän pitkää unijaksoa. REM-unen aikana aivot järjestelevät päivän tapahtumia ja käsittelevät saatua tietoa. Riittävä määrä REM-unta vähentää jännittyneisyyttä. Lisäksi unennäön määrä lisääntyy aamuyön tunteina, joten aamuyön heräilyt verottavat erityisesti REM-unen osuutta. Hälytinjärjestelmä Liian vähäinen REM-uni aiheuttaa väsymystä, ärtyisyyttä, masentuneisuutta ja muistivaikeuksia. NX-4 -hälytin on nopea ja yksinkertainen asentaa ja käyttää. Lisävarusteena on saatavana liiketunnistin, joka informoi erilaisella äänellä ajoneuvon välittömässä läheisyydessä tapahtuvasta liikehdinnästä. Herkkyys voidaan säätää siten, etteivät kissat tai koirat laukaise sitä. Huollon laite vaatii noin 5-6 vuoden käytön jälkeen. Myös erilaiset erikoissovellutukset ovat mahdollisia, joten niistäkin kannattaa kysellä maahantuojalta AIS Bevolalta. Kaukohälytin kännykkään on myös teknisesti mahdollista, kunhan hankitaan asianmukainen lisävaruste. Kuormatilan valvonnan mahdollisuus on myös olemassa, esim. ovi- tai liiketunnistimelle on varattu omat sisääntulonsa.

Myös Kuljetus Kirmanen Oy:ssä asennettiin joululomalla Suomessa käyneeseen Volvoon NX-4 -hälytin. Yhtiö ajaa lämpösäädeltyjä elintarvikekuormia Etelä-Euroopassa kolmella autolla, joihin kaikkiin on tarkoitus asentaa hälyttimet.

( Teksti: Tapio Metsoila -Konepörssi,
Kuvat: Jorma Kirmanen )

Alkuun

"Oma oksa on löydettävä"

Markku ja Jorma Kirmanen KULJETUSALA: Yhdentyvä Eurooppa, verkostoituminen ja kehittyvä teknologia pitävät kiteeläiset Kirmaset liikenteessä.

Osa Markku (vas.) ja Jorma Kirmasen luotsaaman Kuljetus Kirmanen Oy:n rekoista ajaa tavaraa ulkomailla

- Ympäristöön on sopeuduttava ja töitä etsittävä sieltä, missä niitä on. Pienellä yrityksellä on oltava monta tukijalkaa, jos nykymaailmassa meinaa pärjätä, Kuljetus Kirmanen Oy:n toimitus-johtaja Jorma Kirmanen toteaa.

Soran ja raakapuun kuljetuksilla käynnistyneen kiteeläisyrityksen autot kuljettavat tavaraa nyt ympäri Suomea ja Eurooppaa. Puolet ajoista suuntautuu Keski- ja Etelä-Eurooppaan.

- Me viemme sinne muun muassa tehtaiden valmistuotteita, kuten paperijalosteita, ja tuomme sieltä tänne elintarvikkeita, lääkkeitä ja viinejä. Tyhjillä autoilla ei kannata ajella, Kirmanen sanoo.

Yritystä isänsä kuoleman jälkeen vuodesta 1993 johtanut Jorma Kirmanen pitää uutta teknologiaa merkittävänä tekijänä kuljetusalalle.

- Kännykkä on aivan ehdoton työväline. Yhteydet kuskeihin hoidetaan pitkälti tekstiviestein. Seuraavaksi autoihin tulevat kannettavat. Meillä on yhdessä autossa satelliittipaikannin, ja se on niin hyvä apu, että niitä on hankittava lisää. Internet puolestaan on tärkeä työkalu ostoissa, myynnissä sekä uusien suhteiden solmimisessa.

Verkostossa vaihdetaan kuormia.

Yritys on mukana internetin kautta toimivassa liikennöitsijöiden verkostossa, joka mahdollistaa niin sanottujen sisäkeikkojen tekemisen eli tavaran viennin esimerkiksi Barcelonasta Pariisiin.

- Siellä vaihdetaan päivittäin 70 000 kuormaa. Ohjelma näyttää ajoreitin varrella olevat kuormat ja laskee valmiiksi jopa sen, kannattaako kuormaa ottaa. Ranskassa tietullit ovat jo 20 senttiä kilometriltä, ja se vaikuttaa kannattavuuteen.

Yritys aloitti ulkomaan ajot 1990-luvun alussa, jolloin raja Venäjälle avautui. Liikenteessä oli viisi autoa, kuten nytkin.

- Viisi-kuusi vuotta oli Venäjän suuntaan vilkasta aikaa. Samaan aikaan alkoivat ajot Eurooppaan, kun veimme hirsitaloja Kreikkaan. Eurooppa on sen jälkeen vain korostunut. Uusi Eurooppa Baltian maineen on yllättävän lähellä, moni ei vain sitä vielä tajua.

Kuskin on oltava moniosaaja

Kirmanen uskoo kansainvälistymisen näkyvän pian myös kuljetusalan yritysten henkilöstössä.

- Kotimaan liikenne sekoittuu rajan pinnassa entistä enemmän. Jo nyt venäläiskuskeja käy töissä Suomessa. Kaikki kuskimme ovat tällä hetkellä suomalaisia, mutta meilläkin oli välillä tunisialainen kuski, joka puhui äidinkielenään ranskaa. Taidosta oli suuri apu Keski-Euroopassa.

Hän korostaa, että kuskin pitää osata ajamisen lisäksi paljon muuta.

- Lastaamme ja puramme kuormat ja teemme rahtikirjat.

Euroopassa on keskusteltu kuorma-autokortin ikärajan nostamisesta 21 ikävuoteen niin kuin yhdistelmäajokorttikin on. Se on Jorma Kirmasen mukaan kannatettava idea.

- Siinä ehtisi kehittyä liikennesilmää, eikä kaasujalka olisi enää niin raskas. Euroopassa liikennerytmi on Suomeen verrattuna niin mieletön, että siellä on oltava skarppina koko ajan.

Häntä harmittaa monien liikennöitsijöiden tavoin se, että onnettomuuksissa syylliseksi leimataan heti usein rekkakuski.

- Onnettomuusuutiset harmittavat, kun työtä tekee tien päällä. Omasta puolestani voin sanoa, ettei syy ole aina rekassa. Sitä toivoo, että jokainen tiellä liikkuja tuntisi vastuunsa.

Tavara kulkee renkailla jatkossakin

Yksi yrityksen 55-vuotisen taipaleen vahvuus on jatkuvuuden hakeminen pienin askelin.

- Olemme pyrkineet sopeuttamaan muutoksen yrityksen sietokykyyn. Oma oksa on löydettävä jatkossakin, jos meinaa pärjätä. Keski-Karjalassakin moni autoilija on lopettanut 10 vuoden aikana, ja muualla taas isot yritykset ostavat pienet kilpailijat pois.

- Yrityksen vakavaraisuuden on oltava hyvä, että se kestää maailman talouden heilahtelut. Polttoainekustannukset ovat nyt korkeammalla kuin koskaan, Sen kanssa on vain tasapainoteltava. Se, että myimme omat toimitilat pois viisi vuotta sitten, oli oikea ratkaisu, Jorma Kirmanen sanoo.

Hän ei usko tavarankuljetuksen siirtyvän kiskoille, vaikka sellaistakin keskustelua on käyty.

- Suomi on niin harvaan asuttu maa, ettei se onnistu. Kuljettaminen on jo muutenkin niin kallista ja kun terminaaleja on vähennetty, tavara viedään yhä useammin suoraan lavalla asiakkaalle.

Keskustelua rekkojen nopeuksien alentamisesta hän ei pidä järkevänä.

- Muualla nopeuksia ollaan nostamassa. Nykyisin tavaran on oltava perillä melko tarkalla kellon lyömällä, joten se olisi paluuta taaksepäin.

Rekan ratissa itsekin aikaa viettävä Jorma Kirmanen toivoo, että Keski-Karjala säilyy asuttuna ja siten tietkin hoidettuina.

- Kaikki lähtee siitä, että täällä on elämää. Yritystoiminnan voisi viedä minne tahansa, mutta on ajateltava se toinen puoli. Täällä viihtyy, kun on samanhenkistä väkeä ympärillä.

FAKTA: KULJETUS KIRMANEN OY

(Teksti ja kuva: Mia Rouvinen - Karjalainen 23.7.2005)

Alkuun

Kirmasen perheyrityksen pyörät pyörivät 800 000 kilometrin vuosivauhdilla

Jorma ja Markku Kirmanen Jorma ja Markku Kirmanen jatkavat yrityksensä pyörittämistä sillä samalla sitkeydellä, jolla heidän isänsä Taavi 55 vuotta sitten toiminnan aloitti.

55 vuodessa kuljetusalallakin on ehtinyt tapahtua paljon. Myös Kirmasten perheyrityksessä on koettu sekä ala- että ylämäkiä.

Yrityksen alkutaipeella bisnes perustui puu- ja sorakuljetuksiin. Talviaikaan päivät kuluivat raakapuun kuljetuksissa ja kesät soranajossa, kun teitä pistettiin sodan jälkeen kuntoon ja rakennustoiminta rupesi elpymään.

Tiukan paikan tullen Taavi hoiteli kuorma-autolla myös taksimiehen hommia. Hätä ei lukenut lakia, kun nuorten tanssijalkaa rupesi viikonloppuisin kutkuttamaan. Tanssimatkat oli paljon mukavampi tehdä kuorma-auton lavalla istuen kuin polkupyörällä kymmeniä kilometrejä polkien.

1960-luvulla soranajot jäivät muiden tehtäväksi ja Kirmasen yrityksessä keskityttiin raakapuun kuljetuksiin. Puu pysyi yhtäjaksoisesti kuormassa vuoteen 1985.

Teollistuminen heijastui kuljetuksiinkin

1970-luvun alkuun ajoittunut Kiteen teollistumisvaihe vauhditti myös Kirmasen perheyrityksen kasvua. Yritys rakensi itselleen uusia vahvoja tukijalkoja lisäämällä kalustoa ja ryhtymällä kuljettamaan kiteeläisen teollisuuden tuotteita maailman markkinoille.

Kalustohankintojen jatkeeksi tehtiin myös mittava rakennusinvestointi. Uudet ajanmukaiset korjaamo- ja huoltotilat nousivat Puhostien varteen vuonna 1980. Varikkohalliin mahtui koko viisi täysperävaunuautoa käsittävä kuljetuskalusto.

Yrityksen vahva kasvu noteerattiin myös yrittäjäjärjestössä. Vuoden yrittäjän palkinto ojennettiin Taavi ja Sirkka Kirmaselle vuonna 1982. Valintaa suorittaessaan valitsijaraati kiinnitti huomiota Taavi Kirmasen sitkeään yrittäjähenkeen ja yrityksen mukanaan tuomiin työpaikkoihin. 1980-luvun alussa yritys työllisti 10 henkilöä.

1990-luku toi takapakkia

Isä Taavin poismenon ohella yrityksen jatkajat joutuivat 1990-luvulla ikävällä tavalla kokemaan kiristyneen kilpailun vaikutukset. Kustannuksia ei enää saatu siirrettyä taksoihin ja kuorma toisensa jälkeen siirtyi isojen kuljetusyritysten kyytiin.

Ongelma ei ollut yksi Kirmasten. Monet muutkin samankokoiset firmat kokivat kovia, eivätkä läheskään kaikki edes takaiskuista toipuneet.

- Tilanne meni vuosituhannen vaihteessa niin hankalaksi, että meilläkin 50-vuotisjuhlat jäivät juhlimatta. Viisi vuotta sitten ei tuntunut olevan aihetta juhlan viettoon, toimitusjohtaja Jorma Kirmanen muistelee.

Venäjältä Euroopan autobaanoille

Uuden vuosituhannen alkaessa Jorma ja Markku äitinsä Sirkan kanssa osoittivat kuitenkin samanlaista sitkeyttä kuin Taavi 50 vuotta aikaisemmin. He eivät luovuttaneet, vaan saneerasivat yrityksensä uudelle kasvu-uralle luopumalla varikkotiloista ja uusimalla kaluston EU:n direktiivit täyttäviksi.

Samaan aikaan luovuttiin Venäjän kuljetuksista ja niiden tilalle etsittiin uusia markkinoita Euroopasta. Vaikka Venäjä on suuri maa, ovat mahdollisuudet pienet suomalaisille, Jorma Kirmanen perustelee ratkaisua.

Myös kuljetusten organisointiin kiinnitettiin huomiota.

- Tyhjillään tai puolillaan kallista kalustoa ei kannata paikasta toiseen siirtää. Kuljetukset pyritään järjestämään niin, että lasti on mahdollisuuksien mukaan aina kattoa myöten täysi, hän jatkaa.

Raha ei varastoissa seiso

Kirmasten strategiset linjaukset ovat kantaneet hedelmää. Tänä päivänä yrityksen liikevaihdosta toinen puolisko tulee Suomesta ja toinen puolisko maamme rajojen ulkopuolelta.

Ulkomaanliikenteessä menomatkalla kyydissä on enimmäkseen paperiteollisuuden tuotteita Kouvola-Lahti – linjan etelä-puolelta ja paluumatkalla lähinnä elintarvikkeita ja ns. arvotavaraa, kuten elektroniikkaa.

Kotimaassa kuorma täyttyy menomatkalla teollisuustuotteista ja palatessa kyydissä on kaupoille ja maatalousyrityksille tulevaa tavaraa.

Jorma Kirmanen näkee tulevaisuuden valoisampana kuin viisi vuotta sitten.

- Liike-elämässä ei nykyään tavaraa; eikä rahaa, varastoissa seisoteta. Niin raaka-aineiden kuin valmiiden tuotteidenkin on siirryttävä nopeasti määräpäähän. Tämä on haaste, johon pyrimme parhaamme mukaan vastaamaan, Jorma Kirmanen sanoo luottavaisena.

(Teksti ja kuva: Jouko Väistö - Koti-Karjala 27.7.2005)

Alkuun